Kuluttajaluoton piilokulut ja korkokatto
Korko koko lainasummasta vai lyhenevästä pääomasta?
Tavanomaisessa lyhennettävässä lainassa korkoa kertyy maksamatta olevalle pääomalle. Markkinaoikeus kielsi päätöksessään MAO:424/2023 menettelyn, jossa kuluttajilta sovittiin tai perittiin koroksi nimettyä luottokustannusta muusta summasta kuin jäljellä olevasta pääomasta. Käytännössä tällainen laskentatapa voi johtaa siihen, että kuluttaja maksaa kustannusta myös jo lyhennetystä pääomasta.
16,1 %
29,3 %
Kun korko lasketaan koko alkuperäisestä lainasummasta eikä lyhenevästä pääomasta, kuluttaja maksaa korkoa rahasta, jonka hän on jo lyhentänyt. Tässä esimerkissä se tarkoittaa 1 010 € ylimääräistä korkoa laina-aikana. Markkinaoikeus kielsi tämän käytännön päätöksessään MAO:424/2023.
Piilokulut todellisessa vuosikorossa
Todelliseen vuosikorkoon on sisällytettävä luotonantajan tiedossa olevat luottokustannukset laissa säädetyin poikkeuksin. Korkeimman oikeuden ratkaisut KKO:2024:58 ja KKO:2024:59 havainnollistavat tätä periaatetta: luottokustannuksiksi voidaan katsoa myös maksuja, jotka liittyvät esimerkiksi luoton nostamiseen, laskuttamiseen tai luoton yhteydessä tarjottaviin maksullisiin palveluihin. Ratkaisevaa ei ole yksin maksun nimi, vaan sen tosiasiallinen yhteys luottoon.
12,8 %
15,6 %
19,5 %
Ratkaisuissa KKO:2024:58 ja KKO:2024:59 maksujen nimeäminen vapaaehtoisiksi tai erillisiksi palveluiksi ei riittänyt jättämään niitä luottokustannusten ulkopuolelle.
Nostopalvelumaksu mallinnetaan tässä pääomaan lisättävänä kertakuluna: esimerkiksi 5 000 euron luotossa ja 100 euron nostopalvelumaksussa kuluttajalle maksetaan käteen 5 000 euroa, mutta lyhennettävä velkapääoma alkaa 5 100 eurosta. Laskuri näyttää, miten tällainen maksu vaikuttaa todelliseen vuosikorkoon, kun se käsitellään luottokustannuksena.
Korkokatto ja seuraamukset
Viitekorko + 15 %-yks., enintään 20 %
0,01 % / pv, enint. 150 EUR / v
Seuraamuksena koron ja kulujen menetys
- Lainkohta
- Kuluttajansuojalaki 7 luku 17 a § 4 momentti
- Käytännössä
- Soveltuvassa rikkomistilanteessa luotonantaja voi menettää oikeuden periä muuta kuin pääoman. Tämä koskee korkoa ja muita luottokustannuksia, kuten avausmaksuja ja kuukausikuluja.
- Esimerkkitapaus
- MAO:424/2023: luotonantajaa kiellettiin 100 000 euron sakon uhalla jatkamasta menettelyä, jossa koroksi nimettyä luottokustannusta laskettiin muusta summasta kuin jäljellä olevasta pääomasta.
Korkokaton aikajana
Miten hakea hyvitystä
Jos epäilee, että oma kuluttajaluotto sisältää lainvastaisia kuluja tai liian korkeaa korkoa, voi toimia seuraavasti:
- Tarkista korko. Katso sopimuksesta luoton korko ja vertaa sitä sopimuksen tekoajan ja luottotyypin mukaiseen korkokattoon.
- Tarkista muut luottokustannukset. Katso, mitä koron lisäksi peritään. Luottokustannuksia voivat olla esimerkiksi avaus-, tilinhoito-, kuukausi-, nosto- ja laskutusmaksut sekä muut luottosuhteeseen liittyvät palvelumaksut.
- Tarkista todellinen vuosikorko. Varmista, että todellinen vuosikorko on laskettu myös muut luottokustannukset huomioiden, jos ne on lain mukaan sisällytettävä laskentaan. Ratkaisevaa ei ole yksin maksun nimi, vaan sen tosiasiallinen yhteys luottoon.
- Tarkista koron laskentatapa. Tarkista, lasketaanko korko lyhenevästä pääomasta vai koko alkuperäisestä summasta. Jälkimmäisessä tapauksessa maksat korkoa jo lyhentämästäsi rahasta.
- Reklamoi kirjallisesti. Vaadi virheen korjaamista ja liikaa perittyjen kulujen palauttamista. Viittaa kuluttajansuojalain 7 lukuun.
- Vie asia eteenpäin tarvittaessa. Jos luotonantaja ei vastaa tai kieltäytyy, ota yhteyttä kuluttajaneuvontaan. Voit käyttää KKV:n reklamaatioapuria, ja jos asia ei ratkea, voit tehdä ratkaisupyynnön kuluttajariitalautakunnalle.
Markkinaoikeuden ja korkeimman oikeuden päätökset koskevat niissä arvioituja luotonantajia, tuotteita ja palveluita. Yksittäisen sopimuksen lainmukaisuus on tarkistettava sopimusehtojen, sopimuksen tekoajan, nostoajankohdan, luottotyypin ja siirtymäsäännösten perusteella.